uvur mongolchuudig hamgiin ih gaduurhaj havchdag oron bol “Mongol” gej uuriiguu tsollodog mongol uls baina
Mongol uls baiguulagdaad negent 100 jiliin nuur uzej baih ba dund n heden jil Hytad gamingiin gart oron erh chuluuguu tur aldsanig es tootsvol erunhiiduu bie daasan baidaltai erh chuluutei udii hurjee. Tus ulsig baiguulahad uvur mongolchuud gar bie oroltson, oruulsan huvi nemriig unuudriin mongol ulsin tur zasag, tuuhch nar n heleh durgui, unelehgui bolovch tuuhiin uneniig hezee ch ballaj boldoggui uchir hezee negen udur unen uneneeree uneleh tsag iren gedgiig naidii. Uls baiguulj urh tusgaarlasan uchir uls gehiin zovlon berhsheel tohioldoh n medeej hereg buguud mongol uls n ih orosin shahaltaar komunizm, cotsializm baiguulan gej baahan budilj yvan, uzel surtlaar baahan hun ardaa helmegduulsniig es tootsvol ene zuun jild tusgaar ulsin buh erh medlee edlen jargaltai amar jimer unuudurtei zolgoj bna. Tegvel azgui tahia geh shig uvur mongolchuud tiim az tohiosongui. Ted 3 ulsin hyagtin gereegeer ar mongolchuudtai negdsen mongol uls baiguulah zavshaanaa aldsanaar zogssongui hytadin negen mujin statustai Hytad irgen ulsin hariand uldsen bna. Gevch uvur mongolchuud huvi zayandaa gomdoj garaa humhij suugaagui buguud ynz burin arga suvegchilj hytadaas salahin tuluu temtseed irsen ba tuunii orgil n De vangaar tolgoiluulsan mongolin deed zergiin uurtuu zasah hudulguun boloi. 1945 ond delhiin 2 dain japanchuudin ylagdlaar duussan hereg n uvur mongolchuudin eeljid har zuud ehelsen boloi, japanchuud n uvur mongolchuudin gants tushig baisan uchir ene umug tushig n nuran unsanaar uvurlugch nar hytaduudtai shireenii ard suuj heleltseer hiihees uur gartsgui boljee. Tegeed uvur mongolin uurtuu zasag oron baiguulagdaj buh zovlon gutamshigiin ehlel tavigdsan bui za.
Uvur mongolcuuud zovlond unahad n ar mongolchuud buruugui bolovch unuudriin Mongol ulsin tusgaar togtnoloo avch uldehed ymar neg hemjeegeer uvurlugch naraa hytaduudad barin ugun baij butsen gedeg n bas tuuhiin unenii huvitei. Ene ulsig baiguultsahad oroltssoni huvid, ene ulsig baiguulahad olon uvurlugch garaltai baatruud halhuudaas duduugui baildaj yvsni huvid, mongol hun bolj tursniihuu huvid uvur mongolchuud ene 100 jiliin tursh tus uuriiguu “mongol” gej todoos tod tsolloj bgaa mongol ulsad amidrah erhtei, barag ihenhdee uuriin eh oron gej uzeed ireh n olontoo baidag. Gehdee baidal bidnii uvur mongolchuudiin tusuulsunuus tes ondoo baidgig huurhii ted yahin medeh bilee. Huh hotin hytaduud undesheg uvur mongolig tavlahdaa: ta nar mongol mongol gej uheh gej baidag, ta nariig ter Mongol ulsad chin ochuulaad 3 sar bailgahad ta nar dahiad tegehgui dee hemeen helj baisan gedeg. Hytaduud ch tashaa tootsooloogui, bodit baidal gevel tiim l bna. Mongold uvur mongol hun amidrahad gemt hereg meteer handaj irsen odoo bur iheer gaduurhaj bgaa, uvur mongoloos tsever hujaa n deer gesen yria hurtel baidag. Zarim mongol ulsin irged uvur mongolchuudig barag l mongol geh nerneesee tatgalz gehiin holgui yum yrina. Bidnii uvur mongolchuud hytadin hariand durtaidaa ochson bish, argagui erhend ochson gedgiig bichig useg tailagdaad 60,70 jil bolj bgaa nub-ees hurtel shagnalin bichig avch bsan mongol ulsin irged medmeer yumsan. Medehgui bailaa ch garal uusel negtei ahan duusee ingetlee dord uzeh hereg yu bna? Mongolin irgediig munhag gevel ternees hudlaa yum baihgui, munhag bish bol ene yunaas bolson be gesen asuult tavij bolohoor yum. Uvur mongol huntei ger bul boloh n gutamshig met bicheed, heleed, uzeed irsen bna. Iim erunhii uur amicgaltai bolood ter uu? Esvel turiin bodlogo n iim bolsonoos bolood ard irged n iim bolsiim uu? Buu med. Ymartaa ch mongol uls n uvurlugch narin huvid haa hamaagui hari ulsaas hamaagui hatuu taagui handaj baisaar udii hurlee. Say neted minii naiz boloh uvurmongol Huhhad mongol ulsad 24 jil amidarsani etsest Mongol ulsin irgen bolloo gesen medeelel tavigdsan bnlee, tuunii zarim naiz nar n bas bayar hurgej baih shig bn, iim udaan hugatsaa huleesnii etsest irgen bolon gedeg chin arai hatuu sonsohdohgui bn uu? Hunii amidrald er n heden 24 jiltei be? Minii meddeg odoo amerikt amidardag ulziibayr ah 28 jiliin daraa mongol ulsin irgenshil avsan, 28 jil yu gesen ug be! Er n nuguu haa hamaagui amerikin irgen bolohod horiod jil shaardah bolov uu? Buu med.
2011 oni suuleer Mongolin undesnii hudulguunii 100 jiliin oigoor Mongol ulsin erunhiilegch Ts. Elbegdorj Mongol ulsin ih hurlin inder deerees delhiin mongolchuudig Mongol ulsad hureltsen irehiig uriallaa, ene uria n Mongol ulsin 100 jiliin tuuhend anhni buguud etssiin ch magadgui ard hotsrov, ene uriani hariug mongol ulsin huchnii apparatuud uvurlugch 2 zaluu Dalaibaatar, Tulguurig hytaduudad barij ugsunuur tseg tavih shig bolloo. Iimerhuu uil yvdal Mongol ulsin tuuhend anhni ch bish buguud etssiin ch bish baih magadgui, yagaad gevel uvurlugch hun bur Mongol uls n bidnii huvid ymar uls gedgiig uhaaraagui tsagt iim emgenelt ulger duusahgui boloi.
Uvur mongolcuuud zovlond unahad n ar mongolchuud buruugui bolovch unuudriin Mongol ulsin tusgaar togtnoloo avch uldehed ymar neg hemjeegeer uvurlugch naraa hytaduudad barin ugun baij butsen gedeg n bas tuuhiin unenii huvitei. Ene ulsig baiguultsahad oroltssoni huvid, ene ulsig baiguulahad olon uvurlugch garaltai baatruud halhuudaas duduugui baildaj yvsni huvid, mongol hun bolj tursniihuu huvid uvur mongolchuud ene 100 jiliin tursh tus uuriiguu “mongol” gej todoos tod tsolloj bgaa mongol ulsad amidrah erhtei, barag ihenhdee uuriin eh oron gej uzeed ireh n olontoo baidag. Gehdee baidal bidnii uvur mongolchuudiin tusuulsunuus tes ondoo baidgig huurhii ted yahin medeh bilee. Huh hotin hytaduud undesheg uvur mongolig tavlahdaa: ta nar mongol mongol gej uheh gej baidag, ta nariig ter Mongol ulsad chin ochuulaad 3 sar bailgahad ta nar dahiad tegehgui dee hemeen helj baisan gedeg. Hytaduud ch tashaa tootsooloogui, bodit baidal gevel tiim l bna. Mongold uvur mongol hun amidrahad gemt hereg meteer handaj irsen odoo bur iheer gaduurhaj bgaa, uvur mongoloos tsever hujaa n deer gesen yria hurtel baidag. Zarim mongol ulsin irged uvur mongolchuudig barag l mongol geh nerneesee tatgalz gehiin holgui yum yrina. Bidnii uvur mongolchuud hytadin hariand durtaidaa ochson bish, argagui erhend ochson gedgiig bichig useg tailagdaad 60,70 jil bolj bgaa nub-ees hurtel shagnalin bichig avch bsan mongol ulsin irged medmeer yumsan. Medehgui bailaa ch garal uusel negtei ahan duusee ingetlee dord uzeh hereg yu bna? Mongolin irgediig munhag gevel ternees hudlaa yum baihgui, munhag bish bol ene yunaas bolson be gesen asuult tavij bolohoor yum. Uvur mongol huntei ger bul boloh n gutamshig met bicheed, heleed, uzeed irsen bna. Iim erunhii uur amicgaltai bolood ter uu? Esvel turiin bodlogo n iim bolsonoos bolood ard irged n iim bolsiim uu? Buu med. Ymartaa ch mongol uls n uvurlugch narin huvid haa hamaagui hari ulsaas hamaagui hatuu taagui handaj baisaar udii hurlee. Say neted minii naiz boloh uvurmongol Huhhad mongol ulsad 24 jil amidarsani etsest Mongol ulsin irgen bolloo gesen medeelel tavigdsan bnlee, tuunii zarim naiz nar n bas bayar hurgej baih shig bn, iim udaan hugatsaa huleesnii etsest irgen bolon gedeg chin arai hatuu sonsohdohgui bn uu? Hunii amidrald er n heden 24 jiltei be? Minii meddeg odoo amerikt amidardag ulziibayr ah 28 jiliin daraa mongol ulsin irgenshil avsan, 28 jil yu gesen ug be! Er n nuguu haa hamaagui amerikin irgen bolohod horiod jil shaardah bolov uu? Buu med.
2011 oni suuleer Mongolin undesnii hudulguunii 100 jiliin oigoor Mongol ulsin erunhiilegch Ts. Elbegdorj Mongol ulsin ih hurlin inder deerees delhiin mongolchuudig Mongol ulsad hureltsen irehiig uriallaa, ene uria n Mongol ulsin 100 jiliin tuuhend anhni buguud etssiin ch magadgui ard hotsrov, ene uriani hariug mongol ulsin huchnii apparatuud uvurlugch 2 zaluu Dalaibaatar, Tulguurig hytaduudad barij ugsunuur tseg tavih shig bolloo. Iimerhuu uil yvdal Mongol ulsin tuuhend anhni ch bish buguud etssiin ch bish baih magadgui, yagaad gevel uvurlugch hun bur Mongol uls n bidnii huvid ymar uls gedgiig uhaaraagui tsagt iim emgenelt ulger duusahgui boloi.
Kh. Nars
2014.07.17
Comments
Post a Comment